Istuimme ystävän kanssa keittiön pöydän äärellä ja hörpimme kuumaa rooibosta. Vaihdoimme pitkästä aikaa kuulumisia, jaoimme monta tarinaa, jotka olivat arjen kiireessä jääneet kertomatta. Ystäväni kertoi hetkessä elävästä lapsestaan. Pysähdyin tuon lauseen ääreen: osaanko itse elää hetkessä? Milloin olen viimeksi kokenut hetken taian, ollut läsnä ja huoleton? Joku viisas on nimittäin sanonut, että huolet ovat yleensä mennyttä tai tulevaa.
Aloitin saldon keruun. Sain heti kiinni eräästä tyypillisestä hetkestä. Hetken autuutta on esimerkiksi rauhallinen keskustelu autossa kahden kesken, vaikkapa tyttären kanssa. Olemme kahden, suojassa ulkopuolisten korvilta, kommenteilta tai keskeytyksiltä. Tilanne ruokkii hetkeen tarttuvaa ajatusten vaihtoa ja voin palauttaa elävästi mieleeni hetkittäiset levollisen onnen tulvahdukset, joita olen näissä kohdissa saanut kokea.
Tarvoin tänään aamupäivällä savisella pellolla ja keräsin auringonkukkia. Vertailin yksilöitä ja valitsin ryhdikkäimmät, kirkkaimman keltaiset ja kutsuvimmat. Kaikki huomioni oli kiinnittynyt kukassa oleviin yksilöihin, muu maailma haihtui ympäriltä. Kotona sitten asettelin kaunottaria vaasiin ja ihailin tyytyväisenä tulosta, aurinko saapui olohuoneeseen.
Eilen huomasin ilahtuneena aamiaispöydässä, ettei päivässäni ole mitään ennalta lukkoon lyötyä ohjelmaa. Upposin siis kaikessa rauhassa aamulehden sivuille, kaadoin toisen kupin kahvia ja unohdin ajan kulun. Kiireenkesyttäjäkollegani mainiota ilmaisua käyttäen vietin eilen muutenkin epärakennepäivää. Ei ennalta ohjelmoitua aikataulua, ei painavaa velvollisuudentunnetta, ei kiirehtimistä minnekään. Se ruokkii hetken kuuntelua.
Eilisiltana istuin jääkiekkokatsomossa ja elin mukana katsomon pauhussa, hyökkäystilanteiden jännityksessä ja maalinteon riemussa, joka solullani. Elin hetkessä täysillä, mieleni ei matkaillut muualla, vaan nautti tilanteesta valppaana keskellä katsomon vahvasti elävää energiaa. Hetkessä siis, mukaan saldoon tämäkin.
Kerätessäni hetkessä elämisen saldoani viimeisen vuorokauden ajalta totesin sen olevan mukavasti plussalla. Siitäköhän syystä mielessä ja hengityksessä tuntuu juuri nyt olevan tilaa ja virtausta. Juuri nyt en puserra. Huomenna on maanantai, kuinkahan saldoni sitten käy…