Joskus mielenmaisema taivuttaa itse itsensä haikujen muotoon.
Joskus riittää, että katselee avoimin silmin ulkomaailmaa, antaa ajatusten vaellella vapaina ja kuuntelee sisäistä hiljaisuutta.
Kirjoittaa.
On taivaanranta
sininen ja punainen,
mielen mustelma.
Tämä hiljaisuus,
elämän eliksiiri
viini viisauden.
Jaksaa, ei jaksa
nypin terälehtiä
päivänkakkaran.